Señor ten piedad -levy julkaistu

Tiedote, vapaa julkaistavaksi

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto on julkaissut levyn Señor ten piedad – Messulauluja El Salvadorista ja Argentiinasta. Levy sisältää Salvadorilaisen kansanmessun uudelleen sovitettuna ja suomeksi laulettuna sekä osia Kreolimessusta. Levyn julkaisun yhteydessä 27.5. vietettiin Salvadorilaista kansanmessua Lähetyskirkossa Helsingissä.

Salvadorilainen kansanmessu ja Kreolimessu heijastavat latinalaisamerikkalaisen kristillisyyden monimuotoisuutta. Messulauluja säestää bolivialais-suomalainen yhtye Tango Siboney, jonka on erikoistunut tangoon ja muuhun perinnemusiikkiin. Musiikin on johtanut ja sovittanut kanttori Mikko Helenius.

Ariel Ramírezin (1921–2010) säveltämän Kreolimessun sanoitukset pohjaavat katolisen messun liturgian kieleen, mutta sävellys ammentaa kansanmusiikin rytmeistä ja hyödyntää perinteisiä soittimia. Vuonna 1963 sävelletty teos yhdistää kansanmusiikin voiman ja vilpittömyyden korkeatasoiseen säveltaiteeseen.

Salvadorilaisen kansanmessun kieli taas on kansanomaisen juurevaa, ja se heijastaa köyhien kamppailua sotilasjuntan mielivallan ja sisällissodan uhan keskellä 1980-luvun El Salvadorissa. Messun sävelsi Guillermo Cuellar (1955–)sotilasjunttaa kritisoineen, vuonna 1980 murhatun arkkipiispan Oscar Romeron pyynnöstä. Sanoitukset kertovat elämän rujoudesta, mutta myös ilosta ja toivosta, joka säilyy vaikeuksienkin keskellä.

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto julkaisi Salvadorilaisen kansanmessun LP:nä jo vuonna 1984 osana Väli-Amerikka-projektiaan. Tuolloin levyllä esiintyi Yolocamba I Ta –niminen yhtye El Salvadorista.

Señor ten piedad on myynnissä SKY:n verkkokaupassa osoitteessa http://www.sky-fks.fi/tuotteet

Levyn tuottamiseen on saatu taloudellista tukea Suomen Ekumeeniselta Neuvostolta.

Lisätietoja: 

Pääsihteeri Marjo Tuovinen, 050 595 28 67, paasihteeri@sky-fks.fi
 
Tuottaja Mikko Helenius, 040 552 91 75, mikko.helenius@evl.fi
 

El Salvador: Väkivaltarikokset tavallisia

Näillä sanoilla alkaa ulkoasiainministeriön El Salvadoria koskeva matkustustiedote. Teksti on suunnattu El Salvadoria matkakohteena pohtivalle suomalaiselle, mutta tarjoaa myös näköalan oloihin, jotka maassa tällä hetkellä vallitsevat. El Salvadorista kerrotaan mm. seuraavaa:

"Matkailijoiden, jotka liikkuvat kaupunkialueiden ulkopuolella, on syytä huomioida, että räjähtämättömiä ammuksia, esimerkiksi miinoja, on vielä maaseudulla.
 --  
El Salvadorissa tehdään erittäin paljon väkivaltarikoksia, kuten aseellisia ryöstöjä, päällekarkauksia, autonkaappauksia ja raiskauksia. Rikollisuutta esiintyy koko maassa. Rikollisliigat toimivat nykyisin yhteistyössä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa keinoja kaihtamatta. Rikolliset ovat usein väkivaltaisia ja aseistettuja.
--
Sadekaudella touko–marraskuussa voi esiintyä rajumyrskyjä, tulvia ja maanvieremiä. Järistyksiä tapahtuu usein. Vuoden 2001 tammi- ja helmikuun maanjäristykset aiheuttivat joidenkin alueiden teiden ja asuinrakennusten täysimittaisen tuhoutumisen. Tuhoja korjataan vieläkin."

Nykypäivä El Salvadorissa on parantaa yhä haavojaan sekä sisällissodasta että kauan sitä edeltäneistä oloista. Siirtomaavallan perintö ja vuosikaudet kasvanut yhteiskunnallinen eriarvoisuus olivat vuonna 1980 puhjenneen konfliktin taustalla ja näkyvät maassa yhä; luonnonkatastrofeille altis sijainti ei ainakaan helpota tragediasta parantumista. Ehkä parhaiten salvadorilaista nykypäivää valottavat paikallisen teologin Marta Benavidesin terveiset, joissa hän kommentoi Suomessa kehittyvää messuhanketta sekä kertoo kotimaansa uutisista:

Parhaat terveiset teille kaikille - on upeaa kuulla hyvät uutisenne. Se, mitä teette, tulee olemaan maailman valoa ja maan suolaa sekä Monsignor Romeron kutsun mukaista. Se kaikki lasketaan minkä teemme sydämestämme, ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi sekä luomakunnan huolenpidoksi.

Viime lokakuussa koimme kamalia tulvia El Salvadorissa, Guatemalassa ja Hondurasissa. Tilanne oli niin vakava, että El Salvador julistettiin maailman ympäristöltään suojattomimmaksi maaksi. Tämä alue kärsi paljon, monia henkiä sekä satoa menetettiin. Suuri osa alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsista tulee kärsimään kehityshäiriöistä ravinnon puutteen vuoksi. Tämä satuttaa meitä kovasti.

Koko alueella kohtaamme sellaista väkivaltaa, etenkin nuoria ja köyhyydessä eläviä kohtaan: vaikka sota päätettiin vuonna 1992 rauhanehtojen myötä, sen taustalla olleet sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset  syyt ovat edelleen olemassa. Edelleen vallitsevat kolonialismin ja valloittajien kammottavat "perinnöt"; meidän pitää muuttaa tilanne. Se onnistuu ainoastaan silloin, kun kaikki kansakunnat ymmärtävät, että nykyisen haaskauksen sekä ihmisten ja kansakuntien hyväksikäytön paradigman on tultava loppuun.

Mutta nyt korruptio vallitsee kaikilla tasoilla, kaikissa G20-maissa. Sillä yritetään säästää nykyistä tehotonta järjestelmää, joka luo kurjuutta ja köyhyyttä. Olemme käsittäneen niin väärin, että luulemme planeetan olevan meillä tehdäksemme sillä mitä lystäämme, kun todellisuudessa me kaikki kuulumme tälle planeetalle. Tämä totuus meidän on tunnistettava ja sitä meidän on kunnioitettava. Yksinkertaista, eikö?

Rakkaudella, Marta

Miksi kertoa El Salvadorin kurjuudesta? Kyseessä ei varmasti ole ainut maailman kolkka, jossa kärsitään. Salvadorilaisen kansanmessun - levyn julkaisun sekä messun vieton - taustalla on kuitenkin ajatus siitä, että solidaarisuus ja kaukaisen lähimmäisen rohkaisu ei kuulu vain menneiden vuosien unohdettujen konfliktien historiaan. El Salvadorissa, kuten lukemattomissa muissa maissa, kärsimys ja väkivalta eivät pääty rauhanehtojen solmimiseen. Päinvastoin, ihmisoikeuksia ja solidaarisuutta on vaadittava tänä päivänä lujemmin kuin koskaan. Kuten Marta jo aiemmin kirjoitti, meidän kaikkien on oltava tänään läsnä, jotta oikeudenmukaisuus voi virrata kuin joet.

Salvadorilainen kansanpiispa, Óscar Romero

SKY:n kampanjakortti 80-luvulta. Teksti kuuluu "Oscar Romero - Mies joka eli minkä uskoi. SKY:n Väli-Amerikka -projekti".


El Salvadorin arkkipiispa Óscar Romero murhattiin hänen kritisoituaan salvadorilaisen armeijan osallistumista kansan tukahduttamiseen ja sen oikeuksien riistoon. Eläessään hän oli kansansa vapauksien ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja, ja murhansa jälkeen Romerosta tuli sisällissodassa kärsivän maan marttyyri ja vapautuksen teologian kasvokuva.

Romeron merkitys ei toivoaksemme unohdu vieläkään. Vuosien varrella sekä tänä päivänä Romeron kasvot ovat näkyneet SKY:n jäsenillä ja kannattajilla t-paidoissa, kulkuebanderolleissa ja nyt Salvadorilaisen kansanmessun CD-kansilehtisen sisäsivuilla. Osasyy salvadorilaisen kansanmessun henkiin herättämiselle oli kuitenkin se, että Romeron kasvojen lisäksi mieliin palaisivat myös piispan sanat. Salvadorilainen kansanmessu, jonka Guillermo Cuellar sävelsi Romeron pyynnöstä ja kaksikko kirjoitti yhdessä sanat, kertoo köyhyydenja epäoikeudenmukaisuuden alhosta kurkottavasta kansasta, joka uskon ja solidaarisuuden voimalla taistelee sortoa vastaan.

Blogiimme jo aiemmin terveisensä lähettänyt Marta Benavides työskenteli Romeron kanssa San Salvadorissa tämän kuolemaa edeltävinä aikoina, ja muistelee piispaa seuraavasti:

Kun ajattelemme Monsignor Romeroa tänään, muistamme pastoria, joka seisoi kansamme rinnalla kohdatessamme kammottavan sorron ja tukahduttamisen aikakautena, massamurhaajien ja  katoavien ihmisten aikana jolloin kymmenien tuhansien ihmisten vangitseminen saattoi ihmisiä pois paikoiltaan.

Tämä oli aikaa, jolloin opettajia, professoreita, opiskelijoita, taiteilijoita, toimittajia, talonpoikia, nunnia, pappeja, ammattiyhdistysläisiä ja jopa tavallisia kansalaisia kohdeltiin rikollisina. Hallitus terrorisoi vainollaan kansaa, joka uskalsi asettua tukahduttamista vastaan, ja joka uskoi parempaan, oikeudenmukaisempaan maailmaan, jota he myös uskalsivat julistaa ja tavoitella. Sisällissota kesti 12 vuotta, vuodesta 1980 vuoteen 1992.

Monsignor Romero oli hiljainen, vakava, työteliäs ja rehellinen mies.Kun hän päätti ryhtyä niin kovasti kärsivän kansan paimeneksi, hänen koko elämänsä kääntyi ylösalaisin. Julma todellisuus paljastui: Romerolle paljastui, että hänen paimentamaansa kansaa sorrettiin jälleen kuten oli sorrettu jo vuosisatojen ajan kolonialismin aikakautena.

Monsignor Romero tiesi, että suuri osa silloisesta kurjuudesta kumpusi köyhyydestä, jota suuret joukot salvadorilaisia joutuivat sietämään. Monsignor Romero  kutsui rikkaita riisumaan sormukset sormistaan ennen kuin ne tultaisiin viemään heiltä. Saarnoissaan sunnuntaisin hän luki nimeltä kadonneet, vangitut ja murhatut. Hän lohdutti henkilökohtaisesti leskiä ja orpoja sekä vaati oikeudenmukaisuutta pastoraalikirjeissään. "Väkivalta synnyttää väkivaltaa", hän totesi saarnastuolista; hänkutsui meitä lopettamaan väkivallan omilla teoillamme.

Monsignor Romero saarnasi vastuullista kansalaisuutta, joka saavutetaan hallitsemalla omaa kohtaloaan ja olemalla omien elämiemme, yhteisöjemme, kansakuntiemme ja maailmamme tekijöitä. Hän yhytti meitä olemaan se voima maailmassa, joka olemme.

Tämä tarkoittaa, että meidän tulee huolellisesti elää ei väkivallan vaan rauhan kautta. Tämä toiminta seuraa ymmärryksestämme siitä, että uskomme ja uskomuksemme ohjaavat tekojamme.Siksi meidän tulee olla tarkoituksenmukaisia ja sitoutuneita siihen, keitä olemme. Sellaisten tarkoituksellisten tekojen, jotka kertovat etsimästämme oikeudenmukaisuudesta, tulisi ohjata tekojamme. Monsignor Romero tiesi, että näin meistä tulee se rauha, jota etsimme.

Mielestämme nämä ajatukset ansaitsevat korotuksen tänäkin päivänä. Sama viesti kutsuu meitä yhä rakentamaan maailmaa kaikella sillä voimalla ja oikeudenmukaisuudella, joka meissä on.