Näillä sanoilla alkaa ulkoasiainministeriön El Salvadoria koskeva matkustustiedote. Teksti on suunnattu El Salvadoria matkakohteena pohtivalle suomalaiselle, mutta tarjoaa myös näköalan oloihin, jotka maassa tällä hetkellä vallitsevat. El Salvadorista kerrotaan mm. seuraavaa:
"Matkailijoiden, jotka liikkuvat kaupunkialueiden
ulkopuolella, on syytä huomioida, että räjähtämättömiä ammuksia,
esimerkiksi miinoja, on vielä maaseudulla.
--
El Salvadorissa tehdään erittäin paljon
väkivaltarikoksia, kuten aseellisia ryöstöjä, päällekarkauksia,
autonkaappauksia ja raiskauksia. Rikollisuutta esiintyy koko maassa.
Rikollisliigat toimivat nykyisin yhteistyössä kansainvälisen
järjestäytyneen rikollisuuden kanssa keinoja kaihtamatta. Rikolliset
ovat usein väkivaltaisia ja aseistettuja.
--
Sadekaudella touko–marraskuussa voi esiintyä
rajumyrskyjä, tulvia ja maanvieremiä. Järistyksiä tapahtuu usein. Vuoden
2001 tammi- ja helmikuun maanjäristykset aiheuttivat joidenkin alueiden
teiden ja asuinrakennusten täysimittaisen tuhoutumisen. Tuhoja
korjataan vieläkin."
Nykypäivä El Salvadorissa on parantaa yhä haavojaan sekä sisällissodasta että kauan sitä edeltäneistä oloista. Siirtomaavallan perintö ja vuosikaudet kasvanut yhteiskunnallinen eriarvoisuus olivat vuonna 1980 puhjenneen konfliktin taustalla ja näkyvät maassa yhä; luonnonkatastrofeille altis sijainti ei ainakaan helpota tragediasta parantumista. Ehkä parhaiten salvadorilaista nykypäivää valottavat paikallisen teologin Marta Benavidesin terveiset, joissa hän kommentoi Suomessa kehittyvää messuhanketta sekä kertoo kotimaansa uutisista:
Parhaat terveiset teille kaikille - on upeaa kuulla hyvät uutisenne. Se, mitä teette, tulee olemaan maailman valoa ja maan suolaa sekä Monsignor Romeron kutsun mukaista. Se kaikki lasketaan minkä teemme sydämestämme, ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi sekä luomakunnan huolenpidoksi.
Viime lokakuussa koimme kamalia tulvia El Salvadorissa, Guatemalassa ja Hondurasissa. Tilanne oli niin vakava, että El Salvador julistettiin maailman ympäristöltään suojattomimmaksi maaksi. Tämä alue kärsi paljon, monia henkiä sekä satoa menetettiin. Suuri osa alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsista tulee kärsimään kehityshäiriöistä ravinnon puutteen vuoksi. Tämä satuttaa meitä kovasti.
Koko alueella kohtaamme sellaista väkivaltaa, etenkin nuoria ja köyhyydessä eläviä kohtaan: vaikka sota päätettiin vuonna 1992 rauhanehtojen myötä, sen taustalla olleet sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset syyt ovat edelleen olemassa. Edelleen vallitsevat kolonialismin ja valloittajien kammottavat "perinnöt"; meidän pitää muuttaa tilanne. Se onnistuu ainoastaan silloin, kun kaikki kansakunnat ymmärtävät, että nykyisen haaskauksen sekä ihmisten ja kansakuntien hyväksikäytön paradigman on tultava loppuun.
Mutta nyt korruptio vallitsee kaikilla tasoilla, kaikissa G20-maissa. Sillä yritetään säästää nykyistä tehotonta järjestelmää, joka luo kurjuutta ja köyhyyttä. Olemme käsittäneen niin väärin, että luulemme planeetan olevan meillä tehdäksemme sillä mitä lystäämme, kun todellisuudessa me kaikki kuulumme tälle planeetalle. Tämä totuus meidän on tunnistettava ja sitä meidän on kunnioitettava. Yksinkertaista, eikö?
Rakkaudella, Marta
Miksi kertoa El Salvadorin kurjuudesta? Kyseessä ei varmasti ole ainut maailman kolkka, jossa kärsitään. Salvadorilaisen kansanmessun - levyn julkaisun sekä messun vieton - taustalla on kuitenkin ajatus siitä, että solidaarisuus ja kaukaisen lähimmäisen rohkaisu ei kuulu vain menneiden vuosien unohdettujen konfliktien historiaan. El Salvadorissa, kuten lukemattomissa muissa maissa, kärsimys ja väkivalta eivät pääty rauhanehtojen solmimiseen. Päinvastoin, ihmisoikeuksia ja solidaarisuutta on vaadittava tänä päivänä lujemmin kuin koskaan. Kuten Marta jo aiemmin kirjoitti, meidän kaikkien on oltava tänään läsnä, jotta oikeudenmukaisuus voi virrata kuin joet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti