Muistamme El Salvadorista pitkittyneen ja verisen sisällissodan armeijan ja sissiliikkeiden välillä, pakolaisleirit naapurimaissa ja arkkipiispa Óscar Romeron murhan kesken messun vuonnja 1980. Sisällissota päättyi vuonna 1992; miksi siis yhä iloitaan päivästä, jolloin ketään ei murhata koko maassa?
SKY on käynyt kirjeenvaihtoa salvadorilaisen teologi Marta Benavidesin kanssa, joka sorron ja tukahduttamisen leimaamalta 70-luvulta lähtien on taistellut kansansa ihmisoikeuksien puolesta. Hän johti Romeron tukemaa ekumeenista humanitaarisen avun työryhmää, ja Romeron murhan jälkeen työskenteli rauhan saattamiseksi El Salvadoriin. Sähköposteissaan meille Marta on kertonut maansa nykypäivästä. Arkipäivää ovat väkivalta, huumekauppa, köyhyys ja perusoikeuksista taistelu. Vaikka sota jäi historiaan jo 20 vuotta sitten, sodan jäljet näkyvät yhä. Maaliskuussa lähetetyssä viestissä hän kertoo pääkaupunki San Salvadorin katedraalin kuukausia kestäneesta valtauksesta, jonka aikana kirkonmenot ja mm. Óscar Romeron murhan vuosipäivän vietto ovat estyneet.
22. maaliskuuta
Juuri nyt El Salvadorin kansallinen katedraali pääkaupungissa on vallattu. Vastuussa on demilitarisoitujen taistelijoiden liitto, johon kuuluu sotilaita Salvadorin armeijasta sekä entisestä sissijärjestö FMLN:stä. Demilitarisointia vaadittiin sisällissodan jälkeisissä rauhanehdoissa, mutta ehdoissa myös sitouduttiin tukemaan sotilaiden ja heidän perheidensä uudelleenintegroitumista yhteiskuntaan. Konkreettisia tekoja tarvitaan, mutta vuoden 1992 sopimusten jälkeen mitään ei ole tapahtunut. Nämä ihmiset ovat joutuneet raapimaan kasaan elantonta ja suurin osa heistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. He marssivat usein vaatiakseen rauhanehdoissa annettujen lupausten täyttämistä. He ovat lukumäärältään tuhansissa, vanhoja, rampoja ja pyörätuoleissa. On häpeällistä, kuinka heillä ei näytä olevan väliä.
San Salvadorin arkkipiista, Monsignor Alas, on vedonnut viime sunnuntain saarnassaan valtaajien omaantuntoon, jotta he jättäisivät katedraalin vapaaehtoisesti. Näin piispan mukaan salvadorin kansan oikeuksia voidaan toteuttaa ja Monsignor Romeron marttyyriutta voidaan muistaa katedraalissa.
Meidän on tosiaan vedottava omaantuntoon, mutta vetoomus ei ole katedraalin valtaajille; sen sijaan se on kansalaisille, virkamiehille, Monsignor Alasille, joiden tulisi nähdä ja tunnistaa, että velassa olemme me kaikki. Pyrimme luomaan kansanliikkeen Monsignor Romeron kutsun mukaisesti. Meidän on oltava läsnä, jotta oikeudenmukaisuus voi virrata kuten joet.
San Salvadorin arkkipiista, Monsignor Alas, on vedonnut viime sunnuntain saarnassaan valtaajien omaantuntoon, jotta he jättäisivät katedraalin vapaaehtoisesti. Näin piispan mukaan salvadorin kansan oikeuksia voidaan toteuttaa ja Monsignor Romeron marttyyriutta voidaan muistaa katedraalissa.
Meidän on tosiaan vedottava omaantuntoon, mutta vetoomus ei ole katedraalin valtaajille; sen sijaan se on kansalaisille, virkamiehille, Monsignor Alasille, joiden tulisi nähdä ja tunnistaa, että velassa olemme me kaikki. Pyrimme luomaan kansanliikkeen Monsignor Romeron kutsun mukaisesti. Meidän on oltava läsnä, jotta oikeudenmukaisuus voi virrata kuten joet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti